Joulukalenteri 2025

la 13.12.2025

 

Paljon oli lauantaille aikeita? Lumikylän viereen kasatut puut odottivat – tulkaa sahaamaan ja pilkkomaan meidät. No, eihän ne puut puhuneet mitään, makasivat pitkin pituuttaan, odottaen? Jooseppi – isäntä katseli aamukahvia juodessaan pinoa, sitten hän tutkaili taivaalle päin. Hm, taitaa tulla selkeä pakkaspäivä, juuri halontekoon sopiva. Ehtiikö Ylipään Eino tuomaan ne heinät, lankut ja eläinten ruuat tänään? Sen näkee sitten.

-         Herätteletkö Maria jonkun ajan kuluttua Aaten, Tuovin ja Helmin? Tulevat aamupalan jälkeen minulle avuksi halkojen pinoamiseen.

-         Teen sen. Lapsilla, niin kuin meillä kaikilla oli eilen kova päivä.

   Kilikkulan isäntä käynnisti traktorin. Etupäähän hän kiinnitti kauhan. Sitten hän kasasi lumet pinojen paikoilta pois. Sen tehtyään hän kiinnitti halontekokoneen traktorin perään ja ajoi traktorin puupinolle. Halkopinojen paikat oli merkityt. Ladosta löytyi valmiit pinojen päätytuet. Maata vasten asetettiin koivunrangat, joille halot pinottiin.

   Jooseppi huomasi, että pihatiellä körötteli traktori. Kärryssä oli heinäpaalikuorma. Isäntä ohjasi traktorin ladolle. Eino aloitti paalien heittelyn kärrystä ja talon pojat ja tytöt siirsivät niitä paikoilleen.

   Maria tuli pienimpien kanssa katsomaan, kun Jooseppi aloitti halkotyön. Siinä ei runko paljon aikaa vienyt. Lapset alkoivat heti pinoamaan halkoja. Alussa Maria ohjaili työtä, mutta työ tekijäänsä neuvoi ja pinot kasvoivat.

   Kesken halkourakan laskeutui paikan viereen postikopteri. Sen siivet saivat kevyen pakkaslumen pöllyämään. Pienimpien lasten piti turvautua äidin hameenhelmoihin. Koneet sammutettiin ja väki lähti taloon syömään. Maria oli jättänyt hernekeiton porisemaan hellalle. Se oli kypsää ja maistui hyvältä. Naapurin Eino oli saanut kuorman purettua ja tuli keittiöön syömään, kun emäntä oli häntä pyytänyt toisten mukaan. Ruokailun jälkeen kaikki pysähtyivät vähän tupaan oikaisemaan selkää.

-         Eiköhän lähdetä vielä joksikin aikaa halkohommiin? sanoi Jooseppi, Aate ja Kalle voisivat aloittaa ulkosaunan lämmittämisen, niin päästään sitten aloittelemaan sunnuntaiajan viettoa.

-         Minä voisin Leon kanssa tuoda puita kelkalla saunalle, saammeko isä viedä kelkalla? kysyi Ilona.

Näin saatiin halot tehtyä hyvällä säällä. Radio lupaili tulevalle viikolle lauhtuvaa ja lumisateita.

-         Meillä oli tuuria? Lumisateella voi hyvin tehdä lumikylän seiniä ja kirkkoa, totesi Jooseppi.

     

Joulukalenteri 2025

pe 12.12.2025

 

Heippa viikko! Viikonlopun alku taas. Jokainen oli kuin joulu olisi tullut jo? Virkeitä, toimeliaita, heräsivät ajoissa, aamiaiset maistuivat, eläinten hoito tapahtui kuin lennosta, jokainen lapsi oli tien reunassa nököttämässä, kun auto tuli. Jooseppi lähti melkein ennen ylösnousua töihin. Iltasella isännän tuli olla talkoopaikalla ensimmäisenä.

   Orava – äiti Kumu oli toisten tavoin laittamassa ruokaa perheelleen jo aamuaikaisella. Lapset olivat korjanneet vuoteensa ja päivän alkaessa näytti pesällä hyvin siistiltä. Kumu oli seuraillut Hely – tyttönsä käytöstä siitä alkaen, kun pienoiskopteri oli aloittanut postin kuljetuksen. Mitähän oli tekeillä, kun Hely kurkisteli kopterin tuloa monet kerrat ennen sen tuloaikaa? Kun kopteri pysähtyi, Hely oli heti sieltä hakemassa postia? Hän viipyi kopterilla koko sen ajan, kun robotti vei talon postin laatikolle. Eikä Posti – Oravalla ollut kiirettä heti käynnistää konetta, kun robotti tuli sinne sisälle. Hely hyppäsi koneesta juuri kun sitä käynnistettiin. Usein hänellä oli vaikeuksia pysyä pystyssä koneen rupellien kovassa ilmavirrassa.

-        -   Mitähän tässä on tekeillä Helyllä ja Posti – Onnilla? tuumi Kumu – rouva miehelleen Myrskylle.

-         Uutuuden viehätystä, murahti Myrsky! 

Päivän lähtiessä kallistumaan iltaan päin oli Kilikkulan väki palanneet kotiin, Jooseppi töistään ja lapset koulusta. Jokainen nautti välipalaa ja mietti, mitähän tänään tehdään? Talkooväkeä tuli myös hyvin paikalle. Jooseppi keräili pellolta nuoskalunta traktorilla ja toi sitä lumikylän rakennustarpeisiin. Isommat lapset hoitivat ensin eläinten ruokkimiset ja siirtyivät kodalle. Sen keskustan tulipaikkaan oli jo sytytetty puita palamaan. Maria kantoi Tuovin ja Helmin kanssa useita isoja kasseja erilaisia ruokatarpeita kodalle. Kahvit piti saada ensimmäiseksi valmiiksi ja niiden kaveriksi lättyjä. Niiden täytteeksi oli tehty rasioihin valmiiksi toisiin astioihin suolaista ja toisiin makeaa. Mehua sai käydä juomassa kukin tarpeensa mukaan.

   Kirkon seinien pystytyksessä huhki useita miehiä. Kaikki toimivat hyvin varovasti, silti muutama seinä räsähti palasiksi. Palat käytettiin muiden rakennusten seinien jatkeiksi. Illan hämärtyessä oli monen lumikylän rakennuksen seinät jo pystyssä ja kattoa vailla. Jooseppi oli soitellut suomalaisten lumikylien tekijöille ja kysellyt kinkkisempiin rakentamiskohteisiin neuvoja. Nämä olivat auliisti kertoneet lumirakentamisen ongelmien ratkaisuista, mitä he olivat käyttäneet.

   Talkoot päätettiin lopettaa, kun päivänvaloa ei paljon enää ollut. Hiljalleen siirryttiin kodalle nauttimaan kunkin tarpeiden mukaista ravintoa. Maria – äiti oli vanhimpien lasten ja muutaman naapurin emännän avustamana hoitanut ruoka- ja juomapuolen. Jooseppi – isäntä kiitteli kaikkia talkoolaisia heidän työstään. Väsymyksen painaessa silmäluomia talkoolaiset siirtyivät autoihinsa ja lähtivät kukin kotiinsa. Talon oma väki teki samoin.

-         Olipa oivallinen talkoopäivä ja – väki, saimme paljon aikaan tänään, ja nyt kaikki nukkumaan.   

 

Joulukalenteri 2025

to 11.12.2025 

Hitaasti traktori peräkärryineen eteni Kilikkulan tietä kohden taloa. Kärry oli kuormattu puilla. Tämä yhdistelmän ajaminen vaati tarkkuutta. Alueella oli tuiskuttanut monta päivää ja tuuli oli rakennellut juotteja yli tien. Jooseppi oli aamuisin lingonnut tien puhtaaksi lumesta, mutta muutaman tunnin sisällä oli tuuli puhallellut tien ja pellot tasaiseksi lumikentäksi. Tie oli hyvin viitoitettu, silti sitä ajavan piti olla ajaessaan erittäin huolella, että ei lipsahtanut ojan puolelle.

   Keittiössä puuhaileva Maria oli huomannut traktorin kuormineen tulevan heidän pihatietä. Hän soitti Joosepille!

-       -  Pihatiellä on traktori kuormineen tulossa meille?

-       -  En muistanut kertoa sinulle, että Ylipään Eino – Isäntä tuo meille puita, joista teemme halkoja, anteeksi vaan. Jooseppi vastaili ja jatkoi: - Ohjaa Eino siihen tulevan lumikylän ja törmänvierustan lähelle. Pyydä jättämään riittävästi tilaa, jotta voimme ne pilkkoa haloiksi! Ajattelin lauantaina uurastaa siinä tantereella.

   Eino kasasi puut niin kuin Maria sanoi miehensä pyytäneen tekemään. Työt tehtyään hän kipaisi taloon juomaan emännän tarjoamat kahvit. Ne juotuaan hän virkkoi emännälle: - Mihin se Joosepin tilaama heinäpaalikuorma puretaan?

-       -  Ahaa, niinpä tietenkin, heinät ovat melkein lopussa. Aja kuorma navetan toiseen päätyyn, siellä on ovi, josta ne varmaan ovat helpoimmat siirtää latoon. Tuotko sinä vielä jotakin muutakin ennen joulua?

-       -  Joosepin kanssa oli puhetta, jotta toisin sahalta höylättyjä lankkuja. Hän arveli voivan laitella lankkuja heinäpaalien päälle, halkopinojen vierelle istuimiksi. Hän kertoi, että teille tulee joulun alla vierasryhmiä, ja jos ilma sallii, osalle voivat istuimet olla hyvinkin tarpeeseen.

-       -  Voisitko samassa kuormassa tuoda kaupalta eläimille rehusäkkejä? Tilaan ne sieltä kaupasta jo tänään ja kerron kuka ne sieltä tuo meille. Niillä ei ole kiirettä, lisäsi Maria vielä.

-        Tehdäänpä silleen ja teillä oli tarkoitus talkoilla huomenna, iltapäivällä? Tulen paikalle, jos pääsen. Sähkön kulutus on kylällämme kasvanut viime aikoina ja sulakkeita tuppaa palamaan turhan usein? Kuulostaa muuntajajutulta.

-       Nähdään huomenna, heilauttaa Maria kättään Einolle.

 

Joulukalenteri 2025

ke 10.12.2025

 

-        - Jotakin tänään varmaan tapahtuu? Näin niin merkillistä unta? kertoi Maria heti herättyään.

-        -  Hoh – hoijaa, jaa unta ja paljonko kello on? Jooseppi kyseli.

-         - Siinä unessa jääpato vyöryi ryskyen alaspäin ja kaatoi rantakoivuja mennessään! jatkoi Maria.

-         - Jaa, vesi on kyllä noussut joella, mutta harvoin talvella jääpatoa syntyy.

-         - Oletko keittänyt kahvia ja puuroa?

-         - En vielä, mutta pukeudun ja lähden keittämään.

-         - Minä käyn katsomassa, joko siellä on lumikylän seinät jäätyneet? Jooseppi heitti.

Joenvarren kylä heräili yöuniltaan. Joihinkin ikkunoihin syttyi ja toisista sammui valot. Eiliset talkootulokset näyttivät aivan hyvin selvinneet. Pakkasta oli varmaan – 10 asteen verran.

Kirkon seinämälohkot olivat hyvin jäätyneet. Ne pitäisi nostaa pystyyn varovasti traktorin ja apumiesten avulla.

-        -  Ulkona on kaikki ok., sanoi Jooseppi tupaan tullessaan.

-         - Hyvä, aamiainen on valmista, joten käy pöytään, kehotti Maria miehelleen. Mihin menet tänään? hän jatkoi.

-         - Tuonne naapurikylään sähköjä tutkailemaan, vastasi Jooseppi. Siellä on jotain hässäkkää niiden kanssa. Sähköautojen latauksesta valittavat. Menee ehkä myöhään tänään. Ylipäässä, tuolla joen takana on myös ollut sähköongelmia. Kopterin apulaisen latauslaite ei ole toiminut kunnolla. Käyn katsastamassa sen. Posti – Orava uskoo tämän päivän reissun vielä luonnistuvan, kun Robotin varausta on puolet jäljellä, sen pitäisi riittää useampaankin reissuun.

-         Miten ne ruokintahommat tänään ovat? sanoi Maria – äiti. Katsotaan listasta, Aate käy tallissa ja antaa heinät ja veden Otolle, ja luo lannat tallista, Tuovi ruokkii lampaat, Helmi tarkistaa kissan ja koiran ruokien tarpeet, Kalle ja Ilona ruokkii kanat ja Leo tarkistaa, onko munia pesillä. Pukekaa hoitovaatteet päälle ja hopi hopi menkää töihin. Ehditte hyvin vielä puhdistautua ja vaihtaa vaatteet ennen kouluun lähtöä. Leo ja Viljaana vievät ruokaa oravien ruokintapaikalle.

   Pian lapset olivat jo odottamassa kouluautoa. Viljaana ja Elsi katsoivat tuvan ikkunasta tielle häipyvää autoa. Maria – äiti totesi: - Olemme taas kolmistaan päiväsydämen ajan täällä kotona. Tämän porukan kanssa piisaa hommia, ruuan laittamista, vaatteiden ja asunnon puhdistamista. Välillä lähdemme ulkoilemaan, kun sää on nyt niin hyvä. Meillä on kaikki hyvin. Olemme saaneet olla terveinäkin. Rovaniemen Saara – täti soitti eilen. Hän kertoi sairastaneensa flunssaa, mutta on nyt tervehtynyt. Kysyi, voisiko hän tulla jouluksi meidän luokse. Minusta se on vain mukavaa, että tulee jouluksi läheisiä sukulaisia meille. Saara on myös siitä hyvä, jotta hän auttaa minua monissa askareissa. Väliin hän hoputtaa vielä, että mene nyt levolle tai kävelylle, ja se tuntuu hyvältä.

Joulukalenteri 2025

ti 9.12.2025

Näytti siltä jo marraskuun lopulla, että talvi tuli ja tupsahti. Ei vainenkaan. Sää lauhtui ja vei lumia matalammiksi. Nuoska lumi on aina lumonnut lapsia ja lapsenmielisiä. Kilikkulan lapset ja isäntä aikoivat tehdä todellista lumitaidetta. Paikaksi valittiin kuusikon takana oleva peltoaukea. Sen ja talon väliin jäi pienoiskopterikenttä ja vierellään oleva postilaatikko. Johannes – isäntä yhdisti traktorin keulaan kauhakuormaajan. Tällä yhdistelmällä hän sitten keräsi lauhaa lunta isot kasat, eikä mihin vaan sattuu? Koko perhe oli ollut miettimässä ja piirtämässä erilaisia taloja, kirkon, kodan, lumilinnan ja tietenkin lumiukkoja. He olivat mittailleet paikkoja, ja laskeskelleet mitä ja minkä verran rakennuksia he ehtisivät tehdä. Jooseppi oli kaivellut liiterivarastosta valmiita harkkojen teossa käytettyjä sabluunoita. Ne löytyivät lähes kaikki aivan ehjinä.

   Lumi oli nyt sopivan kosteaa, keli oli mitä mainioin sen työstämiseen. Jooseppi pyysi vaimoa ja lapsiaan haalimaan talkooporukan paikalle. He olivat edellisenä iltana soittaneet ja kysyneet monelta naapurilta talkooapua tähän työhön. Moni oli ensin naureskellut, no joo? Kuullessaan sanan, lumikylä, jonka keskellä olisi kirkko, oli moni ollut heti avulias talkoihin, jos vaan ei mitään muita asioita menisi näiden edelle.

   Eikä aikaakaan, kun pihaan alkoi suoltaa autoja, mopoja, pyöriä ja suksia. Väkeä tuli paljon. Monilla oli lumensiirtovälineitä mukanaan. Niin aloitettiin työt. Mittamiehet alkoivat ensin järjestelemään harkontekovälineitä oikeisiin paikkoihin. Pian oli rakennusten pohjakerrokset saatu paikoilleen. Lumen siirto sabluunoihin oli hetkessä tehty. Näytti tulevan pakkanen, joten päätettiin kastella seinälumia, joten ne kestäisivät muutamia lauhempia päiviä. Monen rakennuksen ja kirkon seiniä saatiin hyvän joukon tehtyä illan aikana.

   Talkooväen työskennellessä lumikylän rakennustöissä, kodalla oli hoidettu heidän ravitsemuspuolta. Kotatakassa oli paistettu pitsaa ja makkaraa. Oli keitetty kahvia ja tarjottiin erilaisia juomia sekä lettuja. Työn tekijöillä oli hauskaa jo pelkkä yhdessä tekeminen. Sellaista ei nykyisin ollut liikaa. Lumen käsittelyssä olivat vaatteet kastuneet ja kodalla alkoi vaatteiden kuivumisesta johtuva höyry lehahdella ilmoille. Näin ihmisten oma lämpeneminen sai heidät haukottelemaan ja istahtamaan kodan porontaljoille. Kaikki olivat valmiita tulemaan uudelleen talkoisiin, mikäli töiltään pääsisivät. Johannes lupasi ilmoitella, milloin lumen käsittelyä aiottiin jatkaa. Joitakin kirkon seiniä pitänee muoteissa vedestä jäädyttää? Seinäkuvioiden ilmettä lisättäisiin silloin lumen lisäämisellä veteen. Nyt oli jo oravatkin huomioitu. Heille tehtiin toinen ruokintapaikka lumiukon pääaukon alle. Siinä voisivat käydä linnutkin syömässä.

-         Katso tuonne oravien pesän luo! Siellä näyttäisi loistavan valo ja jotakin punaista näkyy siellä myös? Sanoi Helmi Tuoville.

-         Jos siellä oravat ovat pitäneet omaa pikkujouluaan? Tuovi vastasi. Nyt minun silmät kyllä menevät kiinni, lähdetään nukkumaan!

 Talkooväen vatsat täyttyivät hiljalleen ja he lähtivät koteihinsa väsyneinä mutta onnellisina.

   Kilikkulan väki asetteli vedellä täytettyjä sankkoja jäätymään pikkupakkaseen. Niistä saataisiin kynttilöitä käyttämällä lumikylään hyvännäköiset valaisimet. Jooseppi katseli tyytyväisenä talvikylän perustuksia ja hymyili myhäillen itsekseen tupaan mennessään.    

 

Ma 8.12.2025

-         Jooseppi, muista lippu? huutelee Maria miehelleen.

-         Minä voisin olla isällä apuna, vastaa Aate äidin kysymykseen.

-         Mene vaan, saat kyllä lipun yksinkin nostettua, Jooseppi sanoo. Voit sitten kertoa koululla, jotta sait nostaa lipun tankoon Sibeliuksen päivänä.

-         Joo, menen jo, sanoo Aate.

-         Saatat saada musiikinopelta vähän plussaa, härnäsi Tuovi – sisko veljeään.

-         Tänään se sitten alkaa! Jooseppi mutisee, katsoen joen takana olevaa Ylipään taloa.

-         Niin, mikä alkaa?

-         No se pienoiskopterin postin kuljetus.

-         Ilmankos tuolla Ylipään talolla ovat kaikki valot palaneet jo pitkään, sanoivat Ilona ja Viljaana aamiaispöydän luota. Me luultiin jo, että ne hästää lipun kanssa pihalla?

-         Hei katsokaa, Ylipään sähköt sammuivat? Ilona sanoi.

-         Ei, se näytti vaan siltä, kun kopteri käynnistettiin, se pöllytti kentän vierustan lunta paljon ilmaan! Aate ilmoitti.

   Vaikka ilma oli jo lähes plussan puolella, se pöllähti kopterin siipien voimasta. Oravien pesällä oli havahduttu näköharhaan. Pian pöllyävä lumi laskeutui maahan ja valot näkyivät selvästi Ylipäästä. Pihalla näkyi useita autoja ja ihmisiä.

-         Sitä se tämä median tiedotus uudesta tarkoittaa, ja onhan se hyvää mainosta meille Joenvarren kylälle, sanoi Kalle ja jatkoi, se käy meidänkin koululla?

-         Käy käy, opehan sanoi, jotta puolen päivän jälkeen se tuo postin sinne, kertoi Ilona.

   Muutaman viikon oli pyryttänyt lunta, nyt sää oli lauha. Kopterin liikkumista se ei haittaisi. Tiet ja pihat olivat muuttumassa liukkaiksi. Onneksi kopterin jalustoissa oli nastat, samoin kuin apulaisrobotin jaloissa. Robotin ohjaaja, Posti – Orava ilmoitti aina välillä Ylipään taloon tulleelle tiedottajalle, miten matka sujuu.

-         Täällä ilmojen teillä on nyt myös paha keli, väliin sataa lunta ja väliin vedensekaista räntää. Tuulenpuuskat heiluttelevat konetta melkoisesti, muuta muuten matka joutuu aivan mukavasti, sanoi orava, ja jatkoi, olemme pian kunnan ruokapaikalla.

Ylipään talolla olevat postin, kunnan ja median edustajat kuulivat kaikki tiedotukset. Leveä hymy oli myös pienoiskopterin rakentaneella yhtiön edustajalla samoin kuin robottifirman tiedottajalla.

Kouvan pitäjän väki oli vähän kuin kissa pistoksissa uudistuksesta. Osa oli ollut sitä vastaan ja osa puoltanut. Kopterin palattua reissultaan, oli yhteenvedon paikka. Kaikki oli sujunut lähes suunnitelmien mukaan. Aikataulu piti paikkansa, kone palasi reissultaan vähän etuajassa. Nyt se oli lämpimässä hallissa, sähköroikan nokassa, vierellään nökötti robotti ladattavana. Posti – Orava oli vastaillut kysymyksiin tuvassa. Nyt se makoili omassa pesässään.

-         Kaikki sujui enemmän kuin hyvin, totesi Ylipään isäntä uuden idean toteutuksesta, ja hymyili leveästi. 

 

 

Joulukalenteri 2025

Su 7.12.

Postinkantaja jää eläkkeelle tänään su 7.12. Hän on ollut säntillinen työssään. Sunnuntaisin ei postia kanneta. Uudet tuulet puhaltavat tällä alalla. Pohjanmaan Kouvalla kokeillaan uutta postin kantotapaa. Työn suorittajaksi oli valittu Posti – Orava, jonka tulisi kuljettaa postit ja mahdolliset muut paketit. Hän ajelisi sähkötoimisella pienoiskopterilla, jonka sivulla lukee Posti – Orava. Hänen apulaisensa veisi postit laatikoihin. Apulaisen nimi on Posti – Robo. Pienoiskopteri olisi erittäin ketterä liikkeissään, silti aivan joka paikkaan sillä ei pääsisi. Ne paikat, mihin kopteri tulisi laskeutumaan, on katsottu asiakkaiden kanssa etukäteen ja tasoiteltu laskeutumisvarmoiksi.

   Pienoiskopteri olisi nopea ja etukäteen mietittiin sille lisähommia. Postireitin varrella on useita taloja, joissa asustaa mm eläkeläisiä tai muita liikuntaesteisiä. Useat näistä ovat tilanneet ruuan kunnan keskuskeittiöltä. Nyt Orava kävisi hakemassa ruuat kopterilla keittiöltä ja veisi suoraan asiakkaille. Näiden kantaminen olisi robotin työnä.

   Uteliasta mielenkiintoa alkavaa kokeilua kohtaan oli runsaasti. Koneelle on varattu majapaikka Joenvarren kylällä, Ylipään talosta. Siellä sen akut ladataan täyteen, myös robotti lataa omat akkunsa. Ylipään isäntä tekee tarvittaessa pieniä huoltotöitä kopterille. Huomenna tulee lehtimiehiä tilalle, kun kone on lähdössä ensi kertaa postin ja ruuan hakuun. Kopteriin on valmiiksi asennettu lokerikko jättöpaikkojen mukaan. Näin robotin on helppo jakaa posti.

   Kaikki uusi vaatii varmuuden tarkistamista! Uuden tavan ja toimivuuden suunnittelu aloitettiin jo vuoden alkupuolella. Hankittiin sopiva kopteri. Ohjaajaksi valikoitui taitava orava. Pienikokoisena hänelle suunniteltiin omanlaisensa ohjaamo. Apulaisrobottia valitessa täytyi miettiä hänen kokonsa ja pituutensa. Postille ja kuljetettaville paketeille oli varattava oma tilansa. Robotin pakettien kantokykyä piti testata ja hänen jalka - anturat piti saada pitäviksi liukkautta vasten. Kevätkesällä Ylipään talon isäntä rakensi vanhaan latoon kopterisuojan ja Posti – Oravalle pesän talon pihakuuseen. Latoon vedettiin sähköistys kopterin ja robotin latausta varten.

   Huominen maanantaipäivä olisi postin ja ruokien kuljettamisen koepäivä. Se kiinnosti paikallisia asukkaita, mutta myös laajemmin mediaa. Robotin palatessa reissultaan Ylipään talolle järjestettäisiin kylätoimikunnan taholta kestitystä. Talon pirttiin oli haettu lisäistuimia. Pirtissä oli tarkoitus esitellä väelle Posti – Orava ja hänen apulaisrobottinsa.